Vanhuspsykiatrisen osaamisen jakaminen ja
vanhusten hyvä hoito palvelutalossa

Kehityshankkeen lähtökohdat ja taustat

"Sosiaalinen tilaus"

Erilaisissa vanhusten hoito-, hoiva- ja asumispalveluissa koetaan vanhusten psyykkinen oireilu usein vaikeana. Henkilökunta kokee neuvottomuutta riittämättömän koulutuksena tähden kohdatessaan mielenterveysongelmista kärsivää vanhusta. Palvelutalon asukkaan psyykkinen oireilu voi aiheuttaa ongelmia myös ympäristölle. Toiset asukkaan voivat ahdistua ja pelätä erilaisissa tilanteissa asukastoveriaan ja siksi palvelutalossa voi esiintyä asukkaiden keskuudessa levottomuutta ja palvelutalon koko hoitoyhteisön hyvinvointi kärsii. Palvelutalon henkilöstö kokee myös, että heidän on vaikea saada asiantuntevaa tukea ja ohjausta tällaisiin tilanteisiin esim. perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Tilanteet, jossa henkilöstö kokee, ettei osaa ratkaista vanhusten psyykkiseen oireiluun liittyviä ongelmia, lisäävät henkilöstön työssä kuormittumista ja henkilöstön työssä viihtyminen heikkenee ja työ vanhusten parissa leimautuu negatiivisesti. Silloin, kun henkilöstö ei kykene ratkaisemaan vanhuksen hoitoon liittyviä ongelmia, syntyy riski siirtää psyykkisesti oireileva vanhus muualle hoitoon ja vanhus joutuu "sairaala - palvelutalo - noidankehään".

Vanhuspsykiatriset palvelut ovat monin paikoin, erityisesti avohoitopalvelujen osalta niukat. Monissa sairaanhoitopiireissä vanhuspsykiatrinen erityisosaaminen puuttuu täysin. Vaikka vanhusten määrä Suomessa tulee voimakkaasti lisääntymään seuraavan 10 vuoden aikana, ei vanhuspsykiatriseen osaamisen kehittämiseen ole valtakunnallisesti panostettu. Lääkärin erikoistumiskoulutuksen uudistuksen yhteydessä 1998 Suomessa poistettiin jopa vanhuspsykiatrian suppea erikoisala, mikä vaikeuttaa jo nyt asiantuntijoiden ja kouluttajien saamista avohoitoon ja henkilöstön täydennyskoulutukseen.

Suomen psykogeriatrinen yhdistys, joka on 14-vuotisen historiansa aikana järjestänyt hyvin paljon moniammatillista, vanhuspsykiatrista koulutusta, päätti lähteä hakemaan ratkaisua em. ongelmiin (”sosiaaliseen tilaukseen”) vanhuspsykiatrisen osaamisen ja hoito- ja palveluketjujen kehittämisprojektin avulla. Kehittämisprojekti toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen projektiavustuksen turvin. Projekti oli suunniteltu kolmivuotiseksi ja toteutettiin vuosien 20022004 aikana.